Mitä tuli tehtyä 2017 – yhteenveto

Miten tehdä asioita esityksellä? – hanke käynnistyi  jo syksyllä 2016, mutta 2017 oli ensimmäinen kokonainen vuotemme. Kukaan hankkeen tutkijoista ei työskennellyt hankkeessa täysipäiväisesti koko vuotta ja osa ei virallisesti lainkaan, mutta paljon tuli silti tehtyä.

Yhteisiä julkaisujakin on syntynyt: Syksyn 2016 kick-off seminaarin materiaaleihin perustuva, keväällä ilmestynyt Ice-Hole Live Art Journal issue #6  toimi hyvänä avauksena esitystaidekentän suuntaan, olemalla samalla kertaa sekä dokumentti seminaarista, että kokoelma kannanottoja, puheenvuoroja ja esimerkkejä siitä, miten tehdä asioita esityksellä. Myöskin Pilvi Porkolan toimittama Performance artist’s workbook: On teaching and learning performance art. Essays and exercises. (Theatre Academy Publication Series 61.) ilmestyi syksyllä. Se sisältää paitsi suuren joukon harjoitteita performanssitaiteilijoilta eri puolilta maailmaa, myös artikkelit kultakin hankkeen tutkijalta, ja on sekin vapaasti luettavissa verkossa. Ensimmäinen yhdessä kirjoitettu, yhteisen työpajan kokemuksiin pohjautuva projektin esittely suomeksi, otsikolla “Miten tehdä asioita esityksellä – annetuissa (työpaja) olosuhteissa” on julkaistu  TAHITI -lehdessä 3/2017.

Ensimmäisen vuoden kohokohtia olivat konferenssit ja seminaarit, joihin osallistuimme yhteisillä esittelyillä, alustuksilla tai tapahtumilla. Kesän konferenssikiertue aloitettiin kotikentältä, parituntisella neli-osaisella työpajalla “What is Given?” SAR (Society for Artistic Research) konferensissa Please Specify! Helsingissä 28-29 huhtikuuta  2017. Sen jälkeen oli vuorossa kaksipäiväinen tapahtuma, joka koostui työpajoista, seminaarialustuksista ja esityksistä otsikolla “Accessing Performance”, osana Camino events ohjelmaa Artistic Research paviljongissa Venetsiassa  17 ja 18 toukokuuta 2017. Tämän vuoden PSi-(Performance Studies International) konferenssiin emme saaneet omaa paneelia, joten esittelimme kukin työtämme taiteellisen tutkimuksen työryhmässä (Artistic Research Working Group) osana PSI#23 Overflow  konferenssia Hampurissa 8-11 kesäkuuta 2017. Sen sijaan  IFTR (International Federation for Theatre Research) konferensissa Unstable Geographies – Multiple Theatricalities Sao Paulossa 10-14 heinäkuuta 2007, pidimme alustuksemme kahdessa eri paneelissa, “Performance Philosophy”  ja “Body, Space and Performativity”, koska paneelit oli jaettu kolmen hengen kokonaisuuksiin. Sen lisäksi vierailimme Sao Paulon Escola del Teatro -koulussa ja pidimme siellä yhteisen, neliosaisen työpajaesityksen 6 heinäkuuta 2017.

Syksyllä keskityttiin taas toimintaan kotimaassa: 7.10. 2017  järjestettiin seminaaritapahtuma “How to do things with performance?” New Performance Turku Festivaalilla, jolla sekä Pilvi Porkolalla että Tero Nauhalla oli myös omat esityksensä.  Performance Artist’s Workbook -kirjan Helsingin julkistamistilaisuus  11.10. ja yleisökeskustelut Charles Garoianin ja Ray Langenbachin kanssa 26.10., sekä  Tero Nauhan  ja Pilvi Porkolan  kanssa 1.11., järjestettiin yhteistyössä Muu gallerian kanssa. Vuoden päätapahtuma oli kuitenkin yhteistyössä Esitystutkimuksen verkoston kanssa järjestämämme avoin tutkimuspäivä, Research: Day How are things done, produced or effected with performance? Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa 8.11. 2017. Kutsuvieraanamme oli Bojana Cvejic, yhteistyössä Liikkeellä Marraskuussa festivaalin kanssa. Päivän teemaan liittyvää julkaisua olemme kokoamassa vuoden 2018 aikana.

Näiden yhteisten alustusten, esittelyjen ja tapahtumien lisäksi kukin projektin tutkijoista on esitellyt työtään oman erityisalansa konferensseissa, esiintynyt eri yhteyksissä ja julkaissut artikkeleita sekä kansainvälisissä että kotimaisissa julkaisuissa. Esimerkiksi Hanna Järvinen osallistui NOFOD (Nordic Forum for Dance Research) konferenssiin Göteborgissa kesäkuussa ja Dance Studies Association -järjestön konferenssiin Ohio State University’ssa Columbuksessa, OH lokakuussa. Hän julkaisi myös artikkelit julkaisuissa Nordic Journal of Dance 8(2) ja Tiede & edistys 4/2017, jälkimmäisen vuoropuheluna koreografi Liisa Pentin kanssa. Tämän kaltaisista alustuksista ja artikkeleista suurin osa on sijoitettu aikajanalle projektin omilla sivuilla How to do things with performance – Miten tehdä asioita esityksellä Research Catalogue alustalla.

*

Mitä itse kullekin on jäänyt vuodesta mieleen merkittävänä saavutuksena, onkin sitten toinen juttu.

Omasta puolestani (Annette Arlander) luulisin, että olennaisinta oli saada koottua ja esitettyä Animal Years I ja II videokoosteet Venetsiassa, ei siksi että monikaan olisi ne nähnyt, vaan koska se on nyt tehty. Kiinnostavin ja merkittävin käytännön löytö oli kuitenkin ajatus rakentaa videoessee yhdistämällä  tietyn vuoden videoinstallaatioiden materiaali samaan kuvaan ja liittämällä siihen akateeminen alustus selostuksena. Tätä kokeilin ensimmäistä kertaa seminaarissa  Turussa alustuksessa “The Shore Revisited”, lähtökohtana Vuohen vuosi (2004),  ja innostuin sen verran, että sovelsin samaa periaatetta myös syksyn tutkimuspäivän alustuksessani “The Cliff Revisited”, lähtökohtana Apinan vuosi (2005). Niinpä pohjakuva Kukon vuoden (2006) koostetta ja kevään tutkimuspäivän alustusta varten onkin jo tehty.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Advertisements

Artikkeli julkaistu Mustekalan numerossa “Taide, työ ja kritiikki”

Mustekala “Taide, työ ja kritiikki”
4/2017, Vol 69

Mustekalan vuoden viimeisen teemanumeron aihe on ”Taide, työ ja kritiikki”. Taiteesta, työstä ja kritiikistä keskusteltaessa kohdataan kysymys siitä, mikä on taiteilijan tehtävä, mitä hän tuottaa, kenelle ja miksi. Voiko taidetta enää olla olemassa ”pelkkänä taiteena”, ja miten taiteen tulee toimia epäkohtien edessä?
Tero Nauha “Ajattelun mahdollinen talous”: http://www.mustekala.info/node/37945

Kutsu tutkimuspäivään 8.11.2017

Miten esityksellä tehdään, tuotetaan, ja aiheutetaan? 

Esitystutkimuksen verkoston ja Miten tehdä asioita esityksellä –tutkimushankkeen yhteinen tutkimuspäivä 8.11.2017 klo 10-18 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa, Auditorio 1.

Kutsumme kaikki esitystutkimuksesta, performanssin tai esitystaiteen tutkimuksesta, ja esityksellä tai esittämällä tutkimisesta mukaan keskustelemaan aiheesta englanniksi ja suomeksi. Tutkimuspäivän pääpuhujaksi olemme kutsuneet esitysteoreetikko ja esitysten tekijä Bojana Cvejicin, jonka tuorein teos Choreographing Problems (2015) käsittelee filosofian ja kokeellisten koreografisten käytäntöjen suhdetta analysoimalla muutamia keskeisiä nykytanssin teoksia. Hänen lähestymistapansa voi kytkeä myös performanssifilosofiaan, jonka pyrkimyksenä on ohittaa ja ylittää tekemisen ja ajattelemisen, taiteen ja filosofian kuilu. (Laruelle, Ó Maoilearca, Cull, O’Sullivan). Cvejic on yksi Walking Theory ryhmän perustajista, joka edustaa uutta entisten itä-Euroopan maiden kriittistä teoriaa. Hän on Oslon Taideakatemian tanssitaiteen professori.

Suomen Akatemian tutkimushankkeessa Miten tehdä asioita esityksellä? (2016-2020) olemme etsineet vastausta muutamien käsitteiden kautta, kuten fabulaatio, fiktiointi, kehystäminen, uudelleenkuvittelu ja toistaminen. Fabulointi viitta tässä sosiaaliseen tapaan jolla luomme yhteisiä merkityksiä. Fiktiointi sen sijaan on ajattelun muoto, joka ei pyri minkäänlaiseen vastaavuuteen todellisen tai reaalisen suhteen. Toistaminen varioimalla kytkeytyy yhtäältä oppimiseen, vaikutusten vakiintumiseen, toisaalta erojen tuottamiseen.

Nämä eivät tietenkään ole ainoat esityksille ja esittämiselle keskeiset verbit. Kutsumme kaikki aiheesta kiinnostuneet pohtimaan, miten ja millä tavoin esityksellä tehdään. Tavoitteena on koota aiheesta teemanumero RUUKKUun, vertaisarvioituun taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisuun keväällä 2018.

Lyhyet tiivistelmät alustuksista, englanniksi tai suomeksi, pyydetään lähettämään 9.10. mennessä osoitteella annette.arlander@uniarts.fi

Tervetuloa!

Annette Arlander, Helena Erkkilä, Hanna Järvinen, Tero Nauha, Pilvi Porkola, Taina Riikonen ja Helena Saarikoski

Laajempi kutsu taustoineen luettavissa pdf-muodossa esitystutkimuspäivä 8-11-2017

4 Lokakuuta Kick-off seminaarin ohjelma

Miten tehdä asioita esityksellä?

Nelivuotinen Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke “Miten tehdä asioita esityksellä?” järjestää aloitusseminaarin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa, yhteistyössä Esittävien taiteiden Tutkimuskeskus Tutken ja Esitystutkimuksen verkoston kanssa.

Tervetuloa katsomaan ja kuuntelemaan, mitä esityksellä voi tehdä sekä keskustelemaan aiheesta.

Lisätietoja hankkeesta:  http://www.uniarts.fi/howtodothingswithperformance

Ajankohta: 4.10. 2016, klo 10 – 16

Paikka: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 6 Auditorio 1 / Tori

Alustava ohjelma

10:00 Leena Rouhiainen, avaus

Annette Arlander, ohjelman esittely

10:15 Heike Roms:  How to do history with performance

10:45 Hanna Järvinen: Jeux 1913 and 2016

11:00 Simon O’Sullivan: Performance Fictions

11:15 Kahvia ja keskustelua

11:30 Ed Scheer How to do things with performance (really)

11:45 Esa Kirkkopelto: Body and Object in Performance

12:00 Pilvi Porkola: What is ‘esitys’?

Keskustelua

12:30 – 13:30 Lounas

13:30 Tero Nauha: Abridged thought of performance

13:45 Katve-Kaisa Kontturi: Performance and Event: The Case of Feminist Colour-IN

14:00 Kira O’Reilly: I came to the sea and I was scared, my heart was broken

14:15 Karolina Kucia: Perform and Not

14:30 Tuomas Laitinen: I have an idea

14:45 Kahvia ja keskustelua

15:00 Henna-Riikka Halonen: In the Labyrinth between explanation and experience

15:15 Saara Hannula: “something doing”

15:30 Kimmo Modig: from transformative to transfigurative

15:45 Annette Arlander: How to perform landscape by repetition

16:00  Vapaata keskustelua

 

Liitteenä Ed Scheerin teksti how-to-do-things-with-performance-art

Aloitusseminaari 4 lokakuuta

Miten tehdä asioita esityksellä?

Nelivuotinen Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke “Miten tehdä asioita esityksellä?” järjestää aloitusseminaarin 4. lokakuuta Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa klo 10-16, yhteistyössä Esittävien taiteiden Tutkimuskeskus Tutken ja Esitystutkimuksen verkoston kanssa.

Tervetuloa katsomaan ja kuuntelemaan, mitä esityksellä voi tehdä sekä keskustelemaan aiheesta.

Projektin jäsenten ja muutamien kutsuvieraiden lisäksi näkemyksensä esittävät professorit Heike Roms, Edward Scheer, Simon O’Sullivan ja FT Katve-Kaisa Kontturi.

Lisätietoja hankkeesta:  http://www.uniarts.fi/howtodothingswithperformance

Tutkimuksen aloittamisesta, puista ja pilvistä

Ystäväni tuli kylään ja seisahtui ikkunan edessä olevan kirjoituspöytäni ääreen ja totesi: ”Tuota puuta sinä siis katselit kun kirjoitit väitöskirjaasi”. ”Ei, ei”, minä kiirehdin korjaamaan, ”kirjoituspöytä oli ennen toisessa paikassa, toisen ikkunan luona ja minä katselin kyllä puuta, mutta se oli tuo toinen puu”, ja osoitin ystävälleni näkymää ikkunasta, missä valtava kuusi kohoaa talojen ja muiden puiden yläpuolelle jyhkeänä ja vähän yksinäisenä. Ja vaikka aina olin ajatellut, että ikkunasta katsominen kuuluu olennaisena osana kirjoittamiseeni, ehkä vasta sillä hetkellä tajusin juuri tuon nimenomaisen puun merkityksen koko taannoiselle kirjoitustyölleni.

Nyt istun siis toisen ikkunan ääressä, toisen puun latvuksia tuijottaen ja mietin miten kirjoittaa tämän puun kanssa. Kohta minulla on myös työhuone ja mietin, mitä sen ikkunasta näkyy.

Tutkimuksen aloittaminen on aina haasteellista. Ajatus aloittamisesta on tutkimuksen yhteydessä jo lähtökohtaisesti kompleksinen; tutkimushan rakentuu aina jo olemassa olevan tiedon päälle, rakenteisiin ja väliin, suhteessa siihen mitä on kirjoitettu ja puhuttu. Tässä tapauksessa suhteessa myös esityksiin – niin kulttuurisiin esityksiin kuin taidekontekstissa tapahtuviin esityksiin – niihin mitä olen tehnyt, olen tekemässä, mitä olen nähnyt, mistä olen lukenut. Olen myös hyvin tietoinen tiedon rakentumisen ja rakentamisen henkilökohtaisuudesta; väistämättä omat henkilökohtaiset kokemuksieni vaikuttavat käsittelemiini asioihin, siihen mitä katson, miten näen, mitä rajaan ja mitä jätän pois. Tai mitä ymmärrän, ja missä ymmärrykseni rajat tulevat vastaan.

Mutta nyt olen tässä, kotona kirjoituspöydän ääressä, pohdin tutkimustani esityksestä ja instituutioista; pohdin kirjastoa instituutiona ja paikkana, vähän myös koulua (vaikka vielä ei ole sen aika), omia ennakko-oletuksiani ja kokemuksiani noista paikoista; sitä miten nämä instituutiot, jokapäiväiset julkiset paikat, tuottavat esityksiä, esityksellisyyttä, tapahtumia ja tapahtumankaltaisuutta. Toisin sanoen pohdin sitä, miten performatiivinen käänne näkyy instituutioissa. Mietin miten minä taitelijana voin osallistua tuohon esitysten jatkumoon, ja millaista tietoa taiteilija-tutkijana esitysten kautta voi nähdä ja tuottaa. Mietin ja kuvittelen.

On elokuu ja työsopimus alkaa vasta syyskuussa mutta niin,  voi varmaan sanoa, että olen jo aloittanut. Luen ja kirjoitan, suunnittelen ja sovin tapaamisia. Päädyin lukemaan pari kirjaa nykymaantieteestä (kiinnostava ala!), kun etsin tietoa paikan ja tilan määrittelyistä. Pöydällä on myös sosiologian ja sukupuolentutkimuksen tekstejä, kaksi käsikirjoitusta tuleviin esityksiini liittyen ja pari romaania, joihin aion käsikirjoituksissani viitata (palaan teksteihin myöhemmin tässä blogissa).

Olen miettinyt myös tutkimuksen olosuhteita. Olen iloinen ja kiitollinen Suomen Akatemialle, että meillä on taloudelliset edellytykset tehdä tutkimusta. Arkisemmassa mittakaavassa huomaan, että tarvitsen ikkunan. Kova tuoli on hyvä, ainakin toistaiseksi. Ajattelu on aina myös ruumiillista, ja kirjoittaminen materiaalista. Täytyy alkaa taas urheilla säännöllisesti, muuten en kestä istumista.

Katson ikkunasta ulos. Ehkä tästä ikkunasta katsoen huomioni ei kiinnity niinkään puuhun ja kattoon sen takana vaan ennemminkin taivaalla liikkuviin pilviin. Nyt ne ovat harmaita, mutta varsin kevyitä. Silmä seuraa liikettä helposti, ne matkaavat koilliseen. Pilvien välissä pilkottaa uskomaton sininen.

 

 

Miten tehdä asioita esityksellä?

Tässä heti alkuun hankkeen julkinen kuvaus hakemuksesta:

Projektissa kysymme, mitä esityksellä voi tehdä – mitä aktualisoituu kun esitys tapahtuu, kun se dokumentoidaan tai siitä kirjoitetaan. Näiden epistemologisten kysymysten kautta pohdimme esityksen ontologiaa: millä tavoin ‘esitys’ voidaan ymmärtää juuri nyt, uutena materiaalisuutena, läsnäolona, ja kansainvälisessä monikielisessä kontekstissa, jossa sanat, dokumentaatiot, ja käytänteet ymmärretään eri tavoin mutta jaetaan internetin välityksellä. Tavoitteenamme on päivittää performatiivisuuden teoriaa suhteessa uusmaterialistiseen teoriaan.

Ja tässä linkki tiedotteeseen Uniartsin sivuilla